Tuesday, September 18, 2012

Ardbeg Galileo, viimeisten korpimaitten juhlistaja

20120918134200-IMG_6982_smallPistävä pakkaskeli puree jähmettyneitä poskia. Kuu loistaa tähtien kanssa pilvettömältä taivaalta, vain jokunen pilvenharso yrittää estää tuiketta saavuttamasta tihrustavia silmiä. Ilmassa on suuren odotuksen tuntua. Piilossa vuorien keskellä, kaukana pohjoisessa erämaassa odottaa alustallaan ihmiskunnan toivo ja tulevaisuus. Raketti, joka vie tähtiin jotain arvokasta, jotain salaista. Sen jylinää ja savua odotellessa maistuu piilopaikassa tuttu maku – savuinen viski.

Ardbeg Galileosta kirjoitin jo aikaisemmin ensikokemuksia, kuten myös on tietoa siitä mistä tässä on kyse. Vihdoinkin pääsin maistamaan tätä juomaa myös rauhallisessa paikassa, tutussa ympäristössä. Omaan tahtiin. On sanottava, että öljyt ovat tässä todella makeat. Ne luovat pieniä ja suuria pisaroita, helminauhaa, pitkiä paksuja valumia ja eksoottisia kuvioita. Väri on myöskin silmiäni miellyttävä, rauhallinen mutta paljon odotuttava.

Pullo ja paketti ovat Ardbegin tyyliin erittäin näyttäviä ja hauskoja. Laika-koira seikkailee pitkin avaruutta ja muutenkin Space 1999 osuu hyvin silmiin. Retrohenkisyys, ilkikurisuus ja Tintti-raketti. Aivan loistava, kuten Ardbegillä yleensäkin!

20120918134701-IMG_6994_smallTuoksussa on savua, monimuotoisuutta ja ardbeggimäisyyttä paljon. Mausteinen, paksu ja hedelmäinen. Todella monipuolinen ja yhdessä öljyjen värin kanssa tätä on mukava katsella ja tuoksutella pidempäänkin. Maku räjähtää suussa kuin tähtiin ammuttu raketti. Tuoksun elementit ovat vahvasti läsnä, mutta savu ja luonne tulevat erityisesti pinnalle.

Tämä on villi ja kesyttämätön elämän vesi, jolla on suurempi tavoite ja tarkoitus. Öljyisyys on vahvasti läsnä. Maku on leveä ja monipuolinen, syvä ja kestävä. Tässä mieli matkustaa niin tähtiin kuin kivikkoihinkin, kuun pölyyn ja kraatereihin sekä komeettaan, jota voi yrittää kesyttää sen syöksyessä läpi aurinkokunnan.

 

 

 

 

Pakko vain sanoa, että tämä viski meni parhaitten joukkoon. Ei ole paras, eikä luonnerikkain mutta monipuolisuus ja syvyys osuvat kyllä hyvin kohdalleen. Eroaa Supernovasta, vaikka jotain samankaltaisuutta Uigaedalin kanssa löytyykin.

Mitä enemmän tämä viski saa ilmaa, sen paremmin Marsala-tynnyrit tulevat esille. Erinomaista Ardbegilta. Jälleen kerran!

No comments:

Post a Comment

Note: Only a member of this blog may post a comment.