Makea tuuli puhaltaa mereltä, sekoittuen suolaan ja kaukaisen maan kaikuun. Mielikuvitus loihtii aaltojen keskelle muinaisten merimiesten tarinoita. Valaita. Jättiläiskalmareita ja muita merihirviöitä. Mainingit lyövät korkeina rantaan ja lähellä olevan niemen kärjessä suuri kokko palaa juhlistaen harvinaista tapahtumaa taivaalla. Punainen aurinko ja loimottavat liekit heijastuvat meren pinnasta, herättäen jälleen mysteerin henkiin.
§
Laphroaig PX Cask on mielenkiintoinen kokeilu tislaamolta. Harvoin on tullut eteen näinkin vahvaa viskiä viimeisteltynä sherrytynnyreissä. Tällä kertaa tynnyrinä on onneksi ollut Pedro Ximinez ja mestarilla on pysynyt lapaset käsissään. Vastaavastihan esimerkiksi Lagavulinin Distiller’s edition on myös viimeistelty vastaavien tynnyrien kautta. Loistovalinta siis. Viski on vähän normaalia Laphroaigia vahvempaa (48%), ja se sopiikin tähän aivan passelisti.
Tuoksu on mielenkiintoinen, sekoittaen makeutta Laphroaigin tylyyn fenoliseen luonteeseen. Lopputulos on vivahteikas, monisyinen ja mielenkiintoinen. Tuoksu suorastaan houkuttaa maistamaan tätä juomaa!
Maku on luonteikas, samalla karu ja savuinen mutta myös moniulotteisen leveä ja makeakin. PX tynnyri on ollut juuri oikeanlaista tähän, tuomaan monimutkaisuutta Laphroaigiin. Maku säilyy suussa pitkään, fenolinen savu kiemurtelee ja tekee hyvää makunystyröille. Ainakin jos pitää tislaamon viskeistä. Tämä laukkaa eteenpäin kuin susi metsästysretkellään, määrätietoisesti mutta tutkien mitä edessä tulee. silloin tällöin purren rajusti, kun saalis erehtyy juoksemaan vauhkosti avattujen leukojen väliin. Tuupertumista ei tapahdu pidemmänkään ajan jälkeen vaan tahti säilyy maaliin saakka. Lopun jälkeen jossain vaiheessa makeutta alkaa tulla esille enemmän, luoden vähän ristiriitaista tunnelmaa muun viskin luonteen kanssa mutta tämä ei olekaan mikään helppo juoma.
Yksinkertainen tavallaan, monimutkainen kuitenkin luonteeltaan. Aivan mainio viski. Ei täydellinen, mutta mainio. Oikein mukava lisä Laphroaig-tarjontaan!
Olitko sitä 3woodia maistanut? Oliko tämä parannus siihen verrattuna?
ReplyDeleteHei!
ReplyDeleteKyllä, olen sitä maistellut. Hyvin tamminen on. http://savuista.blogspot.fi/2012/02/laphroaig-triple-wood-tamminen-ja.html
PX on mielestäni parempi, kuin Triple Wood. Miellyttävämpi, tasapainoisempi.
Kiitokset tästä viskiarvostelusta. Ostin laivalta, kun kerran kehuja oli saanut. Avannut en ole vielä ja voi toki olla, että pysyy hyllyssä useamman vuodenkin ennen korkkaamista.
ReplyDeleteMukavaa, että arvostelusta oli apua! :) Nautinnollisia hetkiä viskin parissa - jahka sen aikanaan availet.
ReplyDeleteMukavia huomioita ja sujuvaa hauskaa kerrontaa, kiitokset niistä! Hauskaa kun on visuaalista nautintoa ja vähemmän ryppyotsaista viskiosaamista. Ammattifotarin silmää viehättää sydämellä ja taidolla otetut kuvat. PX on auki juuri nyt ja toinen pullo kaiken kaikkiaan. Tämä L on yksi kaikkien aikojen suosikki ja odotukset täysin jälleen täyttävä: hullu lääkkeisyys tuoksussa , nam. Tervaa, mentolia, salmiakkia, yms, jopa tyrni, hiili ja never ending finish. Keep up your fine art!
ReplyDeleteKiitoksia kehuista! Never ending story todellakin :) Nautiskeluja!
ReplyDelete